Synnytystahto eli hoitotahto synnytyksessä

Kuvan lähde: Penny Simpkin’s Road Map of Labour

Synnytystahto, eli hoitotahto synnytyksessä on tärkeä osa ja työkalu synnytykseen valmistautuessa. Monesti tästä näkee käytettävän termiä synnytyssuunnitelma tai synnytystoivelista. Synnytystä ei kuitenkaan voi suunnitella, joten suunnitelma käsitteenä on harhaanjohtava. Synnytystoivelista taas antaa kuvan, että kyllähän synnytyksessä voi toivoa asioita, mutta niitä ei tarvitse hoitohenkilökunnan toteuttaa. Synnyttäjän itse tehty ja mietitty synnytystahto auttaa koko synnytystiimiä (puoliso, doula, tukihenkilö, hoitohenkilökunta) tietämään mitä synnyttäjä missäkin tilanteessa tahtoo ja näin pystyvät auttamaan synnyttäjää saamaan haluamansa omannäköisen ja voimaannuttavan synnytyskokemuksen häiritsemättä äidin herkkää synnytyskuplaa.

Terveysporttissa hoitotahto määritellään näin:

Hoitotahto on henkilön tahdon ilmaisu hänen tulevasta hoidostaan siltä varalta, ettei hän itse pysty osallistumaan hoitoratkaisuihin tajuttomuuden, vanhuudenheikkouden tai muun vastaavan syyn vuoksi. Hoitotahdossa voi ilmaista erityistoiveita hoidon suhteen tai siinä voi kieltäytyä tietyistä hoitotoimenpiteistä. Toiveet voivat koskea muitakin hoitoon liittyviä asioita kuin vain lääketieteellisiä tai sairaanhoidollisia kysymyksiä. Hoitotahdossa voidaan myös valtuuttaa toinen henkilö tekemään tarvittavat hoitopäätökset hoitotahdon laatijan puolesta. Hoitotahdolla henkilö varmistaa, että hänen toiveensa otetaan hoidossa huomioon silloin, kun hän ei itse pysty niitä ilmaisemaan. Hoitotahto vähentää omaisten epätietoisuutta ja ahdistusta hoitoratkaisuissa ja helpottaa näin lääkäreiden työtä. Hoitotahdon sisällön saa sen kirjoittaja vapaasti valita. Parhaimmillaan se on henkilön omalla tyylillään laatima kertomus hoitoon liittyvistä toiveista. Lyhimmillään hoitotahto voi olla valmiiseen, allekirjoitettuun hoitotahtolomakkeeseen tehty merkintä, joka ilmaisee toiveen olla pidentämättä elämää tilanteessa, jossa toivoa paranemisesta ei ole. (Terveyssportti 23.3.2020.)

Kuten terveysportin tekstistä selviää niin hoitotahdossa puhutaan yleensä tajuttomuuden tilanteesta tai muistisairaudesta. Hoitotahdon päätöksen usein liittyvät tehohoitoon ja elämän jatkamiseen kriittisissä tilanteissa. Synnytystahto taas on samanlainen hoitotahto synnytystilanteessa, jossa synnyttäjän on sukeltanut syvälle omaan synnytyskuplaansa eikä halua keskeyttää keskittymistään keskuteluun kätilön kanssa vaan on aivan omassa kuplassaan. Synnytyskupla toisin sanoen synnytysregression äidin kehon oma hormonaalinen ja todella tehokas kivunlievitysmenetelmä. Synnytyksen edetessä äidin ollessa luottavainen ja rentoutunut morfiinin kaltainen endorfiini hormoni ja supistuksia aikaansaava oksitosiini lisääntyvät koko ajan. Äiti alkaa kääntää keskittymistään sisäänpäin ja herkistyy kehoa ohjaaville viesteille. Viestit ohjaavat liikkumaan juuri oikealla tavalla edistääkseen synnytystä ja lievittää tuntemuksia. Synnytyskupla puhkeaa helposti jos äidin keskittymistä häiritään kyselemällä ja keskustelemalla. Silloin aivojen täytyy aktivoitua ja keskittyä ulkomaailmaan. Keskustelun aiheet saattavat myös tuoda synnyttäjän mieleen huolia tai jännitystä, joka taas vaikuttaa negatiivisesti kehoon ja herkkiin synnytystä ohjaaviin ja suojaaviin hormoneihin. Synnytyskuplan suojelemiseksi synnytystahto ohjaa puolison, doulan, tukihenkilön ja hoitohenkilökunnan toimintaa. Synnytystahtoa tehdessä mietitään kaikki erilaiset vaihtoehdot, mitä synnytyksessä voi tulla eteen ja niihin näkemykset miten tilanteessa tulee toimia. Synnytystahtoa tehdessä pitää olla siis hyvin valmistautunut ja perehtynyt synnytykseen liittyviin asioihin, jotta tietää mitä tahtoo ja saa synnytystahtosta oman näköisen. Synnytystahdon tekeminen toimii hyvänä työkaluna perehtyä synnytykseen. Synnytyksessä on monenlaisia erilaisia polkuja. Jokaisella polulla on haaraumia, joissa synnyttäjä voi itse omalla toiminallaan ja hoitohenkilökunan toimenpiteillä vaikuttaa positiivisesti tai negatiivisesti synnytyksen kulkuun. Yleisesti synnytyskestä tunnutaan ajattelevan, että se on ennalta arvaamaton eikä sen kulkuun voi mitenkään itse vaikuttaa. Tämä on kuitenkin vääränlainen uskomus synnytyksestä. Synnytykseen kulkuun voi vaikuttaa monin tavoin itse synnyttäjänä omalla toiminnallaan ja synnystoimenpiteiden tarpeellisuutta tarkasti harkiten.

Joskus harvoin synnytyksessä (1%) voi eteen tulla yllättävä hätätilanne, jos synnytyksen aikana kehittynyt tai havaittu akuutti hätätilanne, jonka vuoksi äidin tai sikiön henki tai terveys on välittömässä vaarassa. Vauva saadaan syntymään hätäsektiolla muutamissa minuuteissa. Lakiin potilaan asemasta ja oikeuksista viitaten, synnyttäjälle on oma-aloitteisesti annettava selvitys hänen terveydentilastaan. Hänelle on kerrottava, mitä eri hoitovaihtoehtoja hänellä on, miten hoidot vaikuttavat ja onko niillä haittavaikutuksia. Potilaalle on kerrottava kaikista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista, joilla on merkitystä hänen hoidostaan päätettäessä. Tiedot on annettava niin, että potilas ymmärtää riittävän hyvin niiden sisällön. Potilasta eli synnyttäjää on kohdeltava siten, että hänen vakaumustaan ja yksityisyyttään kunnioitetaan, eikä hänen ihmisarvoaan loukata myöskään hätätilanteessa. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Jos potilas kieltäytyy tietystä hoidosta tai hoitotoimenpiteestä, häntä on mahdollisuuksien mukaan hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan muulla lääketieteellisesti hyväksyttävällä tavalla.

Käytännössä hoitohenkilökunnalla voi kiireessä olla vaikeaa keskustella ja selvittää hätätilannetta rauhassa koska pitää toimia erittäin nopeasti. Synnyttäjällä on oikeus saada informaatiota myös hätätilanteissa, mutta huolestuneena asioiden sisäistäminen nopeasti on vaikeaa. Samoin myös hoitohenkilökunnalla stressi nousee hätätilanteessa, joten informaatio voi olla heppoista ihan inhimillisistä syistä. Kiireessäkin kaikki me voimme kuitenkin olla ystävällisiä ja kohdella synnyttävää perhettä kunnioittavasti. Lakiopillisesti syntymättömällä vauvalla ei ole oikeuksia ennen syntymää eli äidillä on oikeus päättää hoidosta myös hätätilanteessa. Vahva olettamus synnytyksessä kuitenkin on, että äiti haluaa hätätilanteessa pelastaa itsensä ja vauvansa hätäsektiolla, jos hoitohenkilökunta näkee sen lääketieteellisesti perustelluksi. Todella harvinaisiin hätätilanteisiin valmistautuminen auttaa hätätilanteen kohtaamista ja siten sen kokemista.

Se mitä tällä hätäsektion avaamisella yritän kertoa on, että vain noin yksi prosentti synnytyksistä päättyy hätäsektioon. 99 prosentissa synnytyksistä synnytysmatkalla tulee kiireettömiä risteyksiä ja haaraumia. Jokaisen synnytysmatka on erilainen ja risteys valinnoista seuraa erilainen polku. Eteen voi tulla esim tarve lääkkeelliselle kivunlievitykselle tai kalvojen puhkaisulle, imukuppiulosautto tai kiireellinen sektio. Myös näitä reittejä on hyvä pohtia etukäteen. Risteyskohdissa voit miettiä ja omalla toiminnalla vaikuttaa sekä yhdessä hoitohenkilökunnan kanssa keskustellen pohtia mihin edetään ja mikä on teidän perheen parhaaksi ja tavoitteena juuri sinun synnytyksessäsi.

Synnytykseen valmistautumisella ja synnytytystahdon tekemisellä on siis suuri vaikutus synnytyskokemukseen.

Synnytyksessä on tällöin helppoa olla luottavaisella mielellä, käpertyä häiritsemättä omaan synnytyskuplaan ja keskittyä juuri siihen olennaiseen. Synnytystiimi tukee ja kannustaa sinua synnytystahdon mukaisesti.